Viikko autoilua takana ja kolarisaldo näyttää nollaa. Aika hyvä suoritus kaiken kaikkiaan. Saara ajaa töihin jo ammattilaisen tavoin ilman gps:ää ja samoin tänään onnistuimme tekemään ruokakauppareissun ilman sähköistä kartturiamme
Vaikka vuosi vaihtui jo hetki sitten, on kiinalaisten uusivuosi vasta tuloillaan. Emme toistaiseksi ymmärrä kovin hyvin, mistä tässä "lunar new yearissa", on kysymys, mutta tulevan jäniksen vuoden odotus käy ilmi joka paikassa. Tiistaina taloyhtiömme portinvartijoiden koppi oli koristeltu punaisilla vilkkuvaloilla ja paperilyhdyillä. Punakultaisia viirejä, paperilamppuja ja muuta koristetta on ilmaantunut kiihtyvällä tahdilla pitkin viikkoa muuallekin yleisiin tiloihin.
Uudenvuodenodotus on havaittavissa myös kaupoissa, sillä marketit pursuavat erilaisia meille tuntemattomia, kymmeniä euroja maksavia säilykepurkkeja, joissa möllöttää myhäilevä kuunsirppi. Myös koristehyllyillä on enemmän tarjontaa uudenvuodenkoristeista kuin stokkan hyllyssä joulukoristeita. Mainonnan avainsana on ”prosperous”, eli vauras, tai menestyvä. Vaurasta vuodenvaihdetta lupaavat niin radiomainokset, kauppojen tölkkivuoret, kuin Ikeassa myytävät jäniksenvuosi-teemaiset kodintekstiilitkin.
Uskomme tulevan vuoden olevan meille erityisen onnekas ja vauras. Ensimmäiset suotuisat merkit olivat ilmassa jo perjantaina, kun lähiruokahallissamme palloili pesunkestävä kiinalainen uudenvuoden onnenmies. Hänellä oli punakultainen silkkinen viitta ja noin metrin mittaiset kiiltävänmustat liuhuviikset. Tämä mystinen henkilöhahmo muistutti monitoimisuudessaan suuresti länsimaista joulupukkia, sillä kaveri jakoi viime viikolla Ikeassa lapsille karkkia, ja promosi tällä viikolla ruokahallissa aikuisille Tiger-olutta. Onnenmies houkutteli meidät kesken iltapalamme osallistumaan uudenvuoden raaputusarpajaisiin, joissa voitimme ihka aidot kiinalaiset pelikortit!
Eikä tässä vielä kaikki: seuraavana päivänä onnemme jatkui Sentosan kasinolla. Vaikka puolentoista miljoonan megajackpot jäi voittamatta, antoi tutun kiinanlaisen onnenmiehen naamalla varustettu yksikätinen rosvo meille kahdeksankymmenen dollarin lohdutuspalkinnon kotiinviemisiksi! Aikamoinen onnenveikko kerrassaan.
Kasinon lisäksi Sentosan lomasaaren ykkösnähtävyyksiin kuului Underwaterworld, eli meriakvaario. Paikassa oli kala jos toinenkin, sekä mahdollisuus rapsuttaa kaloja jos niin halusi. "Have you touched THIS fish yet?" kuten eräs paikallinen tokaisi ystävälleen. Paikan vetonaulana oli 90-metriä pitkä liukuhihna, joka kuljetti häkeltyneet matkustajansa lasipohjaisen haiakvaarion lävitse. Saara viihdytti muita turisteja myös ostamalla kolmella dollarilla paketillisen rauskunruokaa. Hän syötti nälkäisille kaloille sillinpalat suoraan kädestä ja kiljahteli asiaankuuluvasti valtavien kalojen näykkiessä hänen sormiaan.
Omat ruokakokemuksemme jäivät vähän laihoiksi, sillä viikonlopun reiteillemme ei osunut yhtään durian-toria. Haluaisimme laatia ensi tilassa oman ruoka-arvostelumme tästä ”hedelmien kuninkaasta” vastineeksi Hesarissa tällä viikolla julkaistulle luokattomalle artikkelille. Antti sai aidosta durianista kuitenkin jo esimakua, sillä löysimme durian-jäätelöä myyvän kojun. Tämä sipulilta vivahtava jäätelö oli niinkin hyvää, että Antti söi sitä lähes kokonaisen jätskipallon verran. Saara puolestaan nautiskeli herkkujätskiä melkein lusikallisen.
Sentosan lisäksi viikonloppuumme kuului annos singaporelaista sivistystä, sillä teimme vierailut kansallismuseoon ja elektroniikkamarkettiin. Ensi viikonloppuna ajattelimme lähteä haistelemaan Malesian tuulia – pysykää tuunattuina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti