Saara suuntasi työmatkalle Bangkokiin pari viikkoa sitten ja Antti liittyi matkaseuraan. Bangkok vaikutti hieman kuivakkaalta matkakohteelta, sillä meillä oli kova hinku päästä harjoittelemaan uutta suosikkilajiamme, sukellusta. Onneksi oivalsimme, että vain kivenheiton päässä Bangkokista etelään, eräällä perhematkailijoiden kaihtamalla ja sinkkumatkaajien suosimalla loma-alueella oli mahdollista sukeltaa vuoden ympäri. Siis sinne! Matka kohteeseemme kesti bussilla parisen tuntia ja perillä meitä odotti oikea vyölaukkumatkaajan lomataivas.
Matkamme Jomtien Beachille kulki lava-auto-minibussin peräosassa Pattayan lomaparatiisin rantabulevardin kautta. Juuri sinä iltana oli ilmeisesti meneillään koko kaupungin kattava ladies night, sillä bileasuista nuorta naisväkeä oli Pattayan tienvarsibaarit täynnä. Onneksi paikalla näytti myös maleksivan äärimmäisen tyylikkäisiin shortsi-asuihin ja vyölaukkuihin sonnustautunutta miesväkeä.
Perillä Jomtien-rannalla lava-auton kuskimme ajoi meidät ystävällisesti majapaikkamme ohi väärälle hotellille ja pääsimme tutustumaan Jomtienin rantabulevardiin tunnelmaan kävelemällä sen vierustaa takaisin hotelliimme. Hieno ranta, vieno porttikongin tuoksu ja humalaiset itäturistit takasivat mieleenpainuvan iltakävelyn. Perillä majapaikassa sähkövastuksella lämpiävä suihku osoittautui liian pelottavaksi ja tyydyimme virkistäytymään kylmän käsisuihkun alla.
Majoituimme pikaisesti ja lähdimme nauttimaan iltaelämästä romanttisen pizzeriaillallisen merkeissä. Pussikeiton ja pakastepizzan syötyämme olimme niin uupuneita, ettei matkan varrelta löytynyt suomalaiskaraoke ja sisältä kaikuva hieno rentun ruusun tulkinta jaksanut houkutella meitä juhlintaan.
Aamulla meitä odotti lähtö sukellusmatkalle Pattayan parhaille sukellusmestoille. Paikan amerikkalainen pitäjä sanoi pyörittäneensä paikkaa jo vuosikaudet ja nautti selvästi sukeltelusta paikallisissa vesissä. Hänen mukaansa sukelluspaikat olivat ihan ”okay”.
Matkasimme sukelluksille pienellä paatilla ja saimme matkalla lyhyen tiivistelmän sukelluspaikoista. Pieni epäilys hiipi mieleen, kun kuulimme että alueella asuu kaksi kilpikonnaa, jotka voi nähdä hyvällä tuurilla ja että alueen keinotekoiset riutat ovat komeita. Pohjaan päästyämme selvisi että matalimmilla paikoilla pohja oli kolmessa metrissä, mutta sieltä ei nähnyt kunnolla pintaan. Välillä veden pinnan pimensivät myös yli kaahaavat vesijetit ja banana boat –kyyditykset. Onneksi emme nähneet kilpikonnia, sillä se olisi tarkoittanut että olisimme törmänneet niihin.
Hieman kehnosta näkyvyydestä huolimatta sukeltaminen oli hauskaa ja kaikki vähäinen merielämä tuli katsottua sitäkin tarkemmin. Sukellusten jälkeen saimme kouluttajalta myös itsetuntoa hivelevät kehut sukellustaidoistamme. Kehut saattoi tuoda verrokkiryhmänä sukeltanut singaporelainen dive buddymme, joka pimensi vähäistä näkyvyyttä pöllyttämällä hiekkaa jaloillaan tönöttäen vedessä hieman epä-ergonomisessa pystyasennossa.
Rantaan päästyämme pakkasimme tavaramme pikaisesti, haistatimme pitkät Pattayalle ja lähdimme takaisin Bangkokiin. Vietimme Bangkokissa vielä sunnuntain käymällä megamarkkinoilla ja Thaimaan upeimman temppelin porteilla. Sisälle emme valitettavasti päässeet, sillä temppeli oli juuri menossa kiinni. Onnistuimme kuitenkin välttämään ovenpielessä turistihuijausta harjoittaneen jengin, joka yritti myydä meille ylihintaista nähtävyyksienkatselukierrosta polkupyörätaksilla. Poistuimme paikalta jalan.
Blogitiimi ei suosittele Bangkokin eteläpuolisia ranta-alueita lomailuun tai sukelteluun. Menkää mieluummin Krabille.
